...nimittäin kasvattajatätin luona, samalla kun muu perhosakki sukuloi ja me ihmiset nautittiin hyvästä sapuskasta :) Kerkesimme ottaa ulkona pari kuvaa ennen kuin rankka sadekuuro yllätti meidät ja keskeytti kuvaukset. Kotimatkalla saikin ajella kieli keskellä suuta, oli meinaan todella kova kaatosade ja uusi, liukas asfaltti osalla matkaa! Turvallisesti päästiin kuitenkin perille, koirat tyytyväisinä päivän touhuttuaan muiden kanssa.

**********************************************************************************************

Aivan erityisen ylpeä olen siitä, että Hansuvaari seistä tönötti pöydällä ilman hillitöntä asettelua, hihnaa ja muutakaan kasaamista. Juur niinku pitääkin, reippaan pienen perhosen. Häntä viuhtoi koko ajan, yhdessä vaiheessa niin kovasti että koko pieni pentu vain hytkyi s-kirjaimen muodossa kun oli niiiiin kivaa :) On se vaan niin reipas poju, sietääkin olla ylpeä :) Ja äippä yritti parhaansa mukaan kiinnittää pojun huomion herneenversolla taustalla, huomatkaa siis pieni "kohta mä loikkaan jos et anna sitä"-asento ja ilme :)

"Oooooh..pikku vegaanina olen näkevinäni herneenverson nenuni edessä..nam ja maiskis! Ja vielä kotosalla kasvatettua, ai että..maistuis varmaan sullekkin!"


"Ai, halusitte hieman kissamaista asentoa ja ilmettä? Olkaa hyvä, kyllä Hapsenkapsiainen järjestää!"


"Nojoo, osaan kyllä ihan pelleilemättäkin tässä esiintyä, mutta aivan varmasti kyllä loikkaan tästä versoni kimppuun, jos sen tuot vähääkään lähemmäksi- alkaa jo nälkä kurnimaan massussa, vaikka vasta sitä nakkia maistelin.. Ottaisitteko pian ne kuvat, niin pääsisin muiden kanssa jatkamaan leikkimistä ja syömispuuhiin? Kiitos äippä ja kasvattajatäti! Nyt voisin ottaa sen herneenverson, noin niinku alkupalaksi.."